En tiedä mikä siinä on, kun päähänsä idean, josta ei pääse eroon edes rationaalisen pohdinnan voimin. Sanotaanko vaikka näin, että kirjablogit on mulle tosi vieras asia, ja siksi tuntuukin jotenkin kummalliselta lähteä rustaamaan vailla mitään vertauspohjaa omalle tekemiselle. Mut ehkä se onkin se asia, jota tässä tilanteessa pitäis kiittää ennemmin kuin murehtia? Teen tämän kuten itsestäni parhaalta tuntuu ja sillä mennään. Joten here goes.
Blogimaailma on minulle suurena käsitteenä tuttu, olen kirjoittanut erinäisiä blogeja vuodesta 2008 vaikkakin pari viime vuotta ollaankin menty tosi epäaktiivisella linjalla. Rakastan kirjoittamista, vaikkakin tunnun olevan tosi ruosteessa nyt kun se on vaan... no, jäänyt. Kouluaikoina tuli pakostakin kirjoitettua kaikenlaista, ja jo lukioaikana oivalsin, että hyvät kirjoitustaidot kantavat pitkälle tosi monessa asiassa. Ei kai saisi ääneen sanoa, mutta sain yleensä tosi hyviä arvosanoja reaaliaineista koska yksinkertaisesti osasin kirjoittaa aiheesta kuin aiheesta vakuuttavasti vaikken tiennyt asiasta tuon taivaallista. Lukio meni siis lukematta mutta kirjoittaen läpi. Mistä puheenollen...
En pidä lukemisesta. Absurdi lause näin heti kirjablogin alkujuonnossa. Mutta haluan oppia pitämään! Rakastan kirjoja ja kirjoittamista, mutta lukeminen ei ole koskaan ollut harrastuksissa ykkösenä. Töiden puolesta olen jatkuvasti tekemisissä kirjojen kanssa, ja tiedän niistä todella paljon. Joku joskus väitti, että kirjakauppiaan vastuu on lukea paljon. Höpönpöpön. Kirjakauppias myy eikä lue. Osaan suositella kirjoja lujalla ammattitaidolla eikä se ole vaatinut minulta hetkeäkään lukuaikaa. Takakannet ovat kirjamyyjän salainen ase, ja kolleegojen kesken vaihdetaan aina vinkkejä siitä, mikä kirja on millainen ja mikä sopii kellekin. Ei se ole rakettitiedettä. Lukijana olen kuitenkin aika ailahteleva, jos kirja nappaa heti mukaansa niin se on sitten menoa, hiljainen aloitus saa taas sulkemaan kannen ennätysvauhtia. Tosin tämänkin asian kanssa haluan kehittyä ja oppia kärsivällisemmäksi.
Kirjablogeissa törmää usein lukuhaasteisiin, mutta tämä kirjablogi on minun lukuhaasteeni. Pidän kirjoittamisesta, ja blogin avulla saan kuin palkintona lukemisesta sylkäistä ajatukseni paperille, tai siis näppäimistölle, jälkikäteen.
Mutta miksi siis kirjablogi? Siksi:
1) Haluan haastaa itseäni ja tätä myöten myös oppia tuntea itseni paremmin ja kehittyä ihmisenä. Diippii shittii!
2) Haluan syventää kirjatietämystäni.
3) Haluan kirjoittaa. Edes jotain.
4) Haluan raivata tilaa kirjahyllyyn, ja useamman kirjan kohdalla olen tehnyt lupauksen, että tämän oikeasti luen ennen kuin se joutaa kirpparille. Lupaus on rikottu jo useamman teoksen kohdalla, mutta ehkä onnistumisprosentti blogin myötä kasvaa.
5) Haluan jakaa omia mielipiteitäni muille. Jos tästä projektista hyötyy edes joku itseni lisäksi, niin mahtavaa!
6) Haluan tehdä jotain ihan omaa ja omalla tyylillä.
ps. Rakastan listoja.
Tästä lähtee! Toivotan kaikki lukutaitoiset mukaan tälle epätoivoiselle ja epävarmalle matkalle. Erityisesti tervetuloa kaltaisilleni epälukutoukille, jotka hakevat innostusta lukuharrastukseen, mutta astukaa toki kannelle tekin, jotka jo olette löytäneet lukemisen ilon. Palaillaan ekan varsinaisen postauksen parissa, hui!
Blogimaailma on minulle suurena käsitteenä tuttu, olen kirjoittanut erinäisiä blogeja vuodesta 2008 vaikkakin pari viime vuotta ollaankin menty tosi epäaktiivisella linjalla. Rakastan kirjoittamista, vaikkakin tunnun olevan tosi ruosteessa nyt kun se on vaan... no, jäänyt. Kouluaikoina tuli pakostakin kirjoitettua kaikenlaista, ja jo lukioaikana oivalsin, että hyvät kirjoitustaidot kantavat pitkälle tosi monessa asiassa. Ei kai saisi ääneen sanoa, mutta sain yleensä tosi hyviä arvosanoja reaaliaineista koska yksinkertaisesti osasin kirjoittaa aiheesta kuin aiheesta vakuuttavasti vaikken tiennyt asiasta tuon taivaallista. Lukio meni siis lukematta mutta kirjoittaen läpi. Mistä puheenollen...
En pidä lukemisesta. Absurdi lause näin heti kirjablogin alkujuonnossa. Mutta haluan oppia pitämään! Rakastan kirjoja ja kirjoittamista, mutta lukeminen ei ole koskaan ollut harrastuksissa ykkösenä. Töiden puolesta olen jatkuvasti tekemisissä kirjojen kanssa, ja tiedän niistä todella paljon. Joku joskus väitti, että kirjakauppiaan vastuu on lukea paljon. Höpönpöpön. Kirjakauppias myy eikä lue. Osaan suositella kirjoja lujalla ammattitaidolla eikä se ole vaatinut minulta hetkeäkään lukuaikaa. Takakannet ovat kirjamyyjän salainen ase, ja kolleegojen kesken vaihdetaan aina vinkkejä siitä, mikä kirja on millainen ja mikä sopii kellekin. Ei se ole rakettitiedettä. Lukijana olen kuitenkin aika ailahteleva, jos kirja nappaa heti mukaansa niin se on sitten menoa, hiljainen aloitus saa taas sulkemaan kannen ennätysvauhtia. Tosin tämänkin asian kanssa haluan kehittyä ja oppia kärsivällisemmäksi.
Kirjablogeissa törmää usein lukuhaasteisiin, mutta tämä kirjablogi on minun lukuhaasteeni. Pidän kirjoittamisesta, ja blogin avulla saan kuin palkintona lukemisesta sylkäistä ajatukseni paperille, tai siis näppäimistölle, jälkikäteen.
Mutta miksi siis kirjablogi? Siksi:
1) Haluan haastaa itseäni ja tätä myöten myös oppia tuntea itseni paremmin ja kehittyä ihmisenä. Diippii shittii!
2) Haluan syventää kirjatietämystäni.
3) Haluan kirjoittaa. Edes jotain.
4) Haluan raivata tilaa kirjahyllyyn, ja useamman kirjan kohdalla olen tehnyt lupauksen, että tämän oikeasti luen ennen kuin se joutaa kirpparille. Lupaus on rikottu jo useamman teoksen kohdalla, mutta ehkä onnistumisprosentti blogin myötä kasvaa.
5) Haluan jakaa omia mielipiteitäni muille. Jos tästä projektista hyötyy edes joku itseni lisäksi, niin mahtavaa!
6) Haluan tehdä jotain ihan omaa ja omalla tyylillä.
ps. Rakastan listoja.
Tästä lähtee! Toivotan kaikki lukutaitoiset mukaan tälle epätoivoiselle ja epävarmalle matkalle. Erityisesti tervetuloa kaltaisilleni epälukutoukille, jotka hakevat innostusta lukuharrastukseen, mutta astukaa toki kannelle tekin, jotka jo olette löytäneet lukemisen ilon. Palaillaan ekan varsinaisen postauksen parissa, hui!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti